Q&A
Yleisimpiä kysymyksiä nastojen hyödyistä ja haitoista käytävään keskusteluun liittyen:
Miksi Helsingissä on päädytty kokeilemaan nastarenkaiden käyttökieltoa ja kampanjoimaan kitkarenkaiden puolesta?
Helsingin kaupunki on ottanut tavoitteekseen laskea nastarenkaiden osuuden talviliikenteessä nykyisestä 70 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Helsingin kaupungin mukaan kyseessä on kokeilu, jolla selvitetään, voidaanko kielloilla ja kampanjoinnilla edistää kitkarenkaiden osuuden kasvua. Helsingin kaupungin mukaan kitkarenkaiden lisääntynyt käyttö vähentää oleellisesti katupölyn määrää ja vähentää tieliikenteen melua.
Miten suhtaudumme nastavalmistajana Helsingin kaupungin kampanjaan?
Helsingin kaupungin julkisin varoin tekemässä kitkarengaskampanjassa esitetään nastarenkaiden ominaisuuksista ja vaikutuksista väitteitä, jotka eivät perustu ajantasaiseen tutkimustietoon.
Nastateknologia on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin viimeisten kymmenen vuoden aikana vuonna 2013 voimaan tulleen maailman tiukimman nastarengaslainsäädännön jälkeen.
Mielestämme viranomaisten tehtävä on valvoa lainsäädännön toteutumista ja antaa kuluttajien valita lainsäädäntöä noudattavien tuotteiden välillä omaan tarkoitukseensa sopiva tuote sen sijaan, että se käyttää merkittäviä summia julkista rahaa yhden ratkaisun markkinoimiseen.
Vähenisikö katupöly, jos autoilijat käyttäisivät enemmän kitkarenkaita?
Katupöly on seurausta muun muassa teiden hiekoituksesta, suolaamisesta, tie- ja muista rakennushankkeista sekä ajoneuvojen aiheuttamasta tiekulumasta. Nastarenkaat aiheuttavat tiekulumaa jonkin verran enemmän kuin kitkarenkaat. Toisaalta kitkarenkaiden määrän merkittävä lisääminen voi johtaa lisääntyvän hiekoitus- ja suolaustarpeen myötä jopa lisääntyneeseen katupölyn määrään. Olennaista tiekulumasta ja katupölystä puhuttaessa onkin huomioida useiden katupölyn syntyyn vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutus.
Ruotsissa tehdyissä mittauksissa on todettu nastarenkaiden kuluttavan tienpinnasta hiukkasia keskimäärin kaikkiaan 2700 mg/km, mistä terveydelle haitallisia PM10 -luokkaan kuuluvia hiukkasia on vain 30 mg/km eli vähän yli 1 %.
Pitäisikö nastarenkaiden käyttöä rajoittaa ja mitä siitä seuraisi?
Nastarenkaiden käyttöä on jo nyt rajoitettu. Suomessa nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lisäksi Suomessa on voimassa maailman tiukin nastarengaslainsäädäntö, joka asettaa rajoitteita sille, miten paljon nastarenkaat saavat aiheuttaa tiekulmaa tai meluhaittoja. Nastarenkaiden käytön rajoittaminen tai vähentäminen muiden toimenpiteiden avulla johtaisi liikenneturvallisuuden vaarantumiseen talvella.
Nastarenkaat ovat lukuisten tutkimusten, selvitysten ja rengastestien mukaan ajoturvallisuuden näkökulmasta kitkarenkaita turvallisemmat. Niillä on myös kriittinen tehtävä jäisten teiden karhentamisessa; kitkarenkaat purevat nastarenkaiden karhentamaan jäähän. Nastarenkaiden osuuden laskiessa alle 50 prosenttiin, kitkarenkaiden pito vähenee merkittävästi, joten nastarenkaiden kieltämisen myötä liikenneturvallisuus heikkenisi merkittävästi.
Miksi on perusteltua kannattaa nasta- ja kitkarenkaiden rinnakkaiseloa?
Kitkarenkaat toimivat nastarenkaiden karhentamilla jääpinnoilla, mutta jos nastarenkaiden osuus laskee alle 50 prosenttiin, vähenee kitkarenkaiden pito – ja myös liikenneturvallisuus – merkittävästi. Kitkarenkaiden pito perustuu niiden jäätä lämmittävään ominaisuuteen, mutta lämmön ansiosta jää myös kiillottuu ja muuttuu entistä liukkaammaksi. Etenkin risteysalueilla kiillottuneet pinnat voivat aiheuttaa kohonneen onnettomuusriskin mikäli nastarenkaiden ja kitkarenkaiden rinnakkaiselo lakkaisi.
Aiheuttavatko nastarenkaat katupölyä kitkarenkaita enemmän?
Katupölyä aiheutuu muun muassa teiden hiekoituksesta, suolaamisesta, tie- ja muista rakennushankkeista sekä ajoneuvojen aiheuttamasta tiekulumasta. Tiekulumaa aiheuttavat niin kesärenkaat, kitkarenkaat kuin nastarenkaat. Modernit nastarenkaat aiheuttavat tutkitusti lähes yhtä vähän tiekulumaa kuin kitkarenkaat.
Kuva1. Tästä kuvasta käy ilmi nastarenkaiden kehitys tiekuluttavuuden näkökulmasta. Sinisellä värillä olevat nastarenkaat tulevat markkinoille muutaman vuoden kuluttua ja niiden tiekuluttavuus on käytännössä samalla tasolla kuin kitkarenkaiden. Puhutaan 0,2 gramman tiekulumaerosta. Kun samaan aikaan nastarenkaita käytettäessä voidaan vähentää katupölyä aiheuttavaa hiekoittamista, voi nastarenkaiden käytön olettaa johtavan pienempiin katupölyesiintymiin kuin jos käytettäisiin pääasiassa kitkarenkaita. (Kuva: Turvanasta Oy, Akkreditoidun yliajotestin tulos vuonna 2022)
Numeerinen vertailu:
Jos oletetaan nykyisen nastoitetun talvirenkaan edustavan tienkulutuksessa arvoa 100 vertautuvat kitkarengas, nastarengas ilman nastoja ja seuraavan sukupolven nastarengas seuraavasti:
Tiekuluttavuuden vertailuarvo:
Nykyinen nastarengas: 100
Seuraavan sukupolven nastarengas: 50
Nastarengas ilman nastoja: 47
Kitkarengas: 45
Voidaan siis sanoa, että seuraavan sukupolven nastarenkaat (markkinassa alkaen keväästä 2024) eivät kuluta tietä sen enempää kuin kitkarenkaat, mutta niiden ajoturvallisuus liukkaalla tiellä on huomattavasti kitkarenkaita parempi. Nastarenkaiden käyttö mahdollistaa myös katupölyä aiheuttavan hiekoitushiekan vähemmän käytön.
Miten katupölyä voidaan vähentää?
Katupölyä voidaan vähentää monin eri keinoin. Katupölyn suurimpia aiheuttajia ovat teiden hiekoitus, suolaaminen, erilaiset tie- ja muut rakennushankkeet sekä ajoneuvojen renkaiden aiheuttama tiekuluma. Vähentämällä hiekoituksen ja suolauksen määrää sekä tehostamalla teiden keväistä siivousta ja kunnossapitoa voidaan katupölyn määrää vähentää merkittävästi.
Tiekuluman osuutta katupölystä voidaan puolestaan vähentää laskemalla ajonopeuksia tai ajoliikenteen määrää. Markkinoilla olevat nastarenkaat aiheuttavat edelleen hieman – vaikkakin vain marginaalisesti – enemmän tiekulumaa kuin kitkarenkaat, mutta toisaalta nastarenkaiden kieltäminen johtaisi hiekoituksen ja suolaamisen määrän kasvuun, mikä lisäisi katupölyä aiheuttavaa mekaanista tien kulumista.
Mistä katupölyä syntyy?
Katupölyn syntyminen on monisyinen asia ja monen muuttujan summa. Katupölyä aiheutuu muun muassa teiden hiekoituksesta ja suolaamisesta, tie- ja muista rakennushankkeista sekä ajoneuvojen aiheuttamasta tiekulumasta.
Katupölyn syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa katujen kosteus, tuulen nopeus ja ilman lämpötila. Katupölyn määrä saattaakin vaihdella vuosittain merkittävästi jo pelkästään erilaisista sääolosuhteista johtuen. Pohjois-Euroopan ilmanlaatuun vaikuttaa jopa Saharasta ilmavirtojen mukana meille kantautuva hiekka.
Katupölyn vaikutusta ilmanlaatuun voidaan vähentää esimerkiksi teiden oikea-aikaisella keväisellä siivouksella ja kunnossapidolla, päällystemateriaalien kulumiskestävyyden parantamisella ja liikenteen kokonaismäärän ja ajoneuvojen ajonopeuden alentamisella.
Miten katupölyn esiintyvyyttä seurataan?
Muun muassa katu- ja tierakennushankkeista, teiden hiekoituksesta sekä ajoneuvojen aiheuttamasta tiekulumasta syntyvien PM10 -partikkelien määrälle on asetettu EU:n toimesta raja-arvoja.
Kuten alla näkyvästä kartasta käy ilmi, on Suomessa päästöjen osalta hyvän ilmanlaadun alittavia päiviä vain hyvin vähän muihin Euroopan maihin verrattuna. Keskusteltaessa nastarenkaiden vaikutuksesta ilmanlaatuun, ja etenkin PM10 -partikkelien syntyyn, onkin hyvä huomioida, että nastarenkaiden rooli on päästöjen aiheuttajana hyvin pieni. Hyvän ilmanlaadun päästöraja-arvojen ylityspäiviä on merkittävästi enemmän myös maissa, joissa nastarenkaita ei käytetä. Esimerkkinä tästä Norja, joka on väestömääränsä ja sijaintinsa puolesta relevantti vertailukohta.
Kuva 2. Reaaliaikainen ilmanlaadun seuranta: https://aqicn.org/map/europe/
Ote 21.11.2022
Kuva 3. Reaaliaikainen ilmanlaadun seuranta: https://aqicn.org/city/finland/helsinki/mannerheimintie/
Ote 23.11.2022 (PM10-partikkelien esiintyminen Mannerheimintie, Helsinki)
Mitä rengasala on tehnyt katupölyn vähentämiseksi?
Nastarenkaissa on tapahtunut paljon merkittäviä innovaatioharppauksia vuosien varrella. Nastojen massa ja niiden aiheuttama tiekuluma on vähentynyt murto-osaan siitä, mitä se oli 2000-luvun alussa. Modernit nastarenkaat aiheuttavat enää vain marginaalisesti enemmän tiekulumaa kuin kitkarenkaat (kts. kuva 1)
Nastarenkaat ovat kuitenkin turvallisemmat useimmissa talvisääolosuhteissa. Nastarenkaiden kehitystä on vauhdittanut vuonna 2013 Suomessa voimaan tullut maailman tiukin nastarengaslainsäädäntö, joka on Autoliiton mukaan vähentänyt nastarenkaiden aiheuttamaa tiekulumaa jo tähän mennessä noin 25%. Muutaman vuoden päästä markkinoille tulevat nastarenkaat ovat jo hyvin lähellä kitkarenkaita tiekulutusta tarkasteltaessa (ero enää 0,2 g).
Tarkasteltaessa talvirenkaita hiekoitustarpeen näkökulmasta, nastarenkaiden voi varmuudella sanoa aiheuttavan lähitulevaisuudessa vähemmän katupölyä kuin kitkarenkaiden.
Lisääntyisivätkö onnettomuudet, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään kitkarenkaiden käyttöön?
Lukuisiin aiempiin tutkimuksiin, tilastoihin ja rengastesteihin perustuen vastaus on: kyllä. Nastarenkaat ovat aliedustettuina kaikissa aiemmissa selvityksissä, joissa on tutkittu rengastyypin yhteyttä kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin Suomessa.
Monien tutkimusten mukaan onnettomuuksien määrä kasvaisi, jos nastarenkaiden osuus talviliikenteessä vähenisi. Nastarenkaiden turvallisuus perustuu niiden jarrutustehokkuuteen sekä vakaampaan suorituskykyyn eri sääolosuhteissa kitkarenkaisiin verrattuna. Tämän lisäksi nastarenkailla on kriittinen tehtävä jäisten teiden karhentamisessa.
Kitkarenkaat toimivat nastarenkaiden karhentamilla jääpinnoilla, mutta jos nastarenkaiden osuus laskee alle 50 prosentin, vähenee kitkarenkaiden pito ja sen myötä myös yleinen liikenneturvallisuus. Kitkarenkaiden pito perustuu niiden jäätä lämmittävään ominaisuuteen. Lämmön ansiosta kitkarenkaat kuitenkin myös kiillottavat jäistä tien pintaa tehden siitä entistä liukkaamman.
Mitkä ovat nastarenkaiden ja kitkarenkaiden hyödyt ja haitat? Millaisiin sääolosuhteisiin ne soveltuvat parhaiten?
Nastarenkaiden merkitys korostuu, mitä vanhemmasta autosta on kysymys, sillä vanhemmissa autoissa on rajallisesti muuta turvallisuusteknologiaa. Modernien autojen ajoturvallisuutta lisäävät muun muassa ajovakaudensäätöjärjestelmät ja ABS-jarrut. Niiden ansiosta kitkarenkaiden jarrutusmatkan pituuteen liittyvät heikkoudet korostuvat vähemmän.
Lukuisten tutkimusten ja testien mukaan kitkarenkaat toimivat tehokkaimmin lumisilla teillä ja nastarenkaat puolestaan siellä, missä lumettoman tienpinnan lämpötila sahaa nolla-asteen molemmin puolin (-2–2 Celsius-astetta).
Mitä kokemattomampi autoilija on kyseessä, sitä perustellumpaa on valita kaikissa sääolosuhteissa paremmin pitävät nastarenkaat. Modernien nastarenkaiden teiden kuluttavuus on enää hyvin marginaalisesti (0,2 g) kitkarenkaita isompi. Nastarenkaiden käyttö myös vähentää katupölyn synnyssä isossa roolissa olevan hiekoitushiekan tarvetta. Modernien nastarenkaiden meluhaittakin on enää vain aavistuksen kitkarenkaita isompi.
Miten nastarenkaat ovat kehittyneet vuosien varrella?
Nastarenkaiden tuotekehityksessä on tapahtunut paljon merkittäviä innovaatioharppauksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Nastojen massa ja nastarenkaiden aiheuttama tiekuluma on vähentynyt murto-osaan siitä, mitä se oli 2010-luvun alussa. Modernit 2020-luvun nastarenkaat aiheuttavat enää vain marginaalisesti enemmän tiekulumaa kuin kitkarenkaat. Modernien nastarenkaiden meluhaittakin on enää vain aavistuksen kitkarenkaita isompi.
Miten eri rengastyypit eroavat melun osalta?
Nastarenkaat aiheuttavat kitkarenkaita enemmän rengasmelua. Jos käytössä on vähämeluinen sähköauto, jolla ajetaan lumisissa sääolosuhteissa, voi kitkarenkaiden synnyttämä pienempi rengasmelu tehdä ajokokemuksesta miellyttävämmän. Uuden sukupolven nastarenkaista ei synny enää juurikaan kitkarenkaita enempää melua.
Miten eri rengastyypit eroavat tiekuluman osalta?
Tiekulumaa aiheuttavat niin kesärenkaat, kitkarenkaat kuin nastarenkaat. Nastarenkaat aiheuttavat toistaiseksi kitkarenkaita hieman enemmän katukulmaa, mutta ero tasoittuu koko ajan ja nastarengasvalmistajat uskovat eron häviävän viiden vuoden perspektiivillä. Tiekulumasta puhuttaessa on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että tiekulumaan vaikuttavia yhtäaikaisia tekijöitä on useita. Tutkittaessa renkaiden roolia tiekuluman synnyssä olisi analysoitava ristiin eri muuttujien (mm. hiekka, suola, jarrut, renkaat) vaikutuksia. Yhteisvaikutuksesta ei löydy tuoretta tutkimusta.
Millaisia kokemuksia on saatu nastarengaskieltokokeiluista muissa Pohjoismaissa?
Erilaisia nastarengaskieltoja ja -käyttömaksuja on kokeiltu Ruotsin ja Norjan suurissa kaupungeissa. Ruotsin ja Norjan kokemukset eivät yksiselitteisesti puhu nastarenkaiden käytön kieltämisen tai rajoittamisen puolesta. Joillain kaduilla katupölyn määrää on onnistuttu vähentämään, mutta syyt ja mekanismit katupölyn syntymisen ja sen vähentämisen taustalla ovat moninaiset. Samaan aikaan nastarengaskiellon kanssa on tehostettu teiden siivousta ja kunnossapitoa sekä pienennetty nopeusrajoituksia. Monilla kokeilussa mukana olleilla teillä liikenteen määrä on tippunut dramaattisesti ja ajonopeudet ovat laskeneet, minkä seurauksena hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Monissa kaupungeissa nastarengasrajoitukset ovat kuitenkin johtaneet hiekoittamisen ja suolauksen määrän kasvuun, mikä on puolestaan lisännyt katupölyn määrää.
Vaikuttaako rengasvalinta onnettomuusalttiuteen?
Suojatieonnettomuuksista ja ylipäätään taajama-alueilla sattuneista onnettomuuksista ei ole käytössä dataa, josta ilmenisi ajoneuvossa käytettyjen renkaiden tyyppi. Vakuutusyhtiöt tilastoivat ainoastaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta ajoneuvossa käytetyn rengastyypin. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat tänä päivänä pienessä roolissa suhteessa vakaviin ja pitkään hoidettaviin luunmurtumiin, aivovammoihin ja halvaantumisiin.
Vaikuttaako rengasvalinta onnettomuusalttiuteen?
Tästä havainnevideosta käy ilmi kitka- ja nastarenkaiden erot. Molemmille rengastyypeille on paikkansa ja valintaa ohjaa se, millaisissa sääolosuhteissa autoilija pääasiassa autoilee. Lumisissa olosuhteissa kitkarengas on hyvä valinta, kun taas sääolosuhteissa, joissa lämpötila sahaa -2–2 Celsius-asteen molemmilla puolilla, nastarengas on parempi valinta.
Katso video: https://youtu.be/OhFxgdKyB3E
Lähteet:
Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 12/2020: Tieliikenteen eri käyttövoimien ja polttoaineiden lähipäästöt
NASTA-tutkimusohjelman 2011–2013 loppuraportti. Kitkarenkaiden käytöllä parempaa ilmanlaatua; Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:4
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2021. KALPA3-tutkimushankkeen loppuraportti: Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset; Ritola Roosa, Kulovuori Sami, Stojiljkovic Ana, Karvosenoja Niko
Talvirengastyypit talvikelionnettomuuksissa – Kitkarenkaiden osuuden vähenemiseen vaikuttavat tekijät. Onnettomuusanalyysi. J Lahti Interaction Oy 23.9.2019
Talvirenkaiden pölypäästöt ja katupölylähteiden osuudet kadunvarrella kerätyistä hiukkasnäytteistä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 2013.